Oleander II

Kutsumanimi: Lea
Rotu, sukupuoli: Hannover, tamma
Väri: tummanruunikko
Säkä: 173cm
Syntymäaika: 04.09.2013,
Omistaja, kotitalli: InkkuR. VRL-14959, Stall Lusö
Kasvattaja/Tuoja: tuntematon, Belgia

Rekisterinumero: VH21-011-0265 | V-LN: 618667
Painotus: koulu
Koulutustaso: ko Prix St Georges

♡ 2 Star Prospect
♡ Kilpailee porrastetuissa, katso ajankohtainen pistetilanne rekisterisivulta.

Oleander on parhaimpinakin päivinään haastava tapaus. Sellainen hevonen, jonka kohdalla miettii joka päivä, minkä ihmeen takia minä tuonkin omistan. Kunnes palaset loksahtavat paikoilleen ja muistaa, kuinka upea hevonen Lea onkaan! Se on todellinen hyvänmielen lähettiläs, monen monituisten mutkien kautta. Lea on Täti Opettaja, joka laittaa ruotuun itsestään liikoja luulevat ratsastajat ja haihattelijat. Lea on tallin kiistaton kuningatar, omanarvonsa tunteva rouva, jota pitää kohdella silkkihansikkain.

Hoitohevosena Lea on äärettömän fiksu, mutta myös tammamainen ja temperamenttinen tapaus. Sitä ei todellakaan niin vaan pakoteta yhtään mihinkään, vaan kaikki on tapahduttava tamman ehdoilla, tiettyyn pisteeseen saakka tietenkin. Kiire ja hutilointi on Lean pahin vihollinen. Toisaalta se ei siedä myöskään odottelua, joten tamman kanssa tulee toimia ripeästi, muttei kiirettä pitäen. Lea ei tykkää harjaamisesta ollenkaan, se luimii ja näyttää pahaa naamaa vain harjakorin nähdessäänkään. Silittelystäkään tamma ei välitä erityisemmin. Vyötä kiristäessä Lea näyttää tammamaisimman puolensa ja potkii seiniä ilmaa hampailla napsien.

Taluttaessa Lea on hieman säikynpuoleinen. Se saattaa säpsähdellä milloin tuulen kuljettamia lehtiä, milloin kauempaa kuuluvia ääniä, joiden lähde ei ole näkyvissä. Säikähtäessään Lea pyrähtää pari laukka-askelta, kunnes taas rauhoittuu.

Satulaan kivutessaan monet ihmettelevät, onko tämä nyt oikeasti oikea hevonen. Ei voi olla! Lea tuntuu jäykältä ja vastentahtoiselta tuntipuksuttimelta enemmän kuin huipputasoiselta kouluratsulta. Kuvittelitko pääseväsi helpolla? Kuvittele uudelleen! Lea on alkutunnista suoraan sanottuna tuhma. Se ei kuuntele apuja, puree kuolainta, ottaa sivuaskelia ja tekee pikkupukkeja protestina avuille. Lisäksi se on kömpelö kuin mikä, jatkuvasti sotkeentumassa kinttuihinsa ja kompastelemassa. Vielä keventelyjenkin aikana Lea kompuroi ja on vähän väliä polvillaan.

Lea ei ole järin herkkä suustaan, kyljistään se sitä vastoin on todella herkkä. Pienikin pohkeen tahaton liikehdintä vaikkapa kevennyksen tahdissa saa tamman kiemurtelemaan ja sinkoilemaan. Häntäänsä Lea huiskii jatkuvasti ratsastaja selässään. Ärsyyntyessään epäselviin apuihin tai epävarmaan ratsastajaan Lea lakkaa tyystin tekemästä yhteistyötä. Sen kanssa kultainen keskitie on todellakin tarpeen: sitä pitää ratsastaa riittävällä voimakkuudella jottei herkästi kutiava tamma ärsyynny hipaisuihin, mutta liian kovat avut saavat sen vain lukittumaan ja painumaan omaan kuoreensa. Kiukuttelevan tamman kanssa mikään ei onnistu!

Vaikka Lea ei järin kuuliainen tai luonnostaan oikein päin kulkeva ratsu olekaan, on se pohjimmiltaan todellinen oppimestari. Kun kaikki palaset loksahtavat yhtäkkiä paikoilleen, ratsastaja kokee elämänsä ahaa-elämyksen Lean kanssa, sen voin luvata. Lea onkin niitä ratsastajiaan itkettäviä hevosia: ensin koska mikään ei onnistu, vaikka luulit olevasi kuinka hyvä ratsastaja, ja sitten kun kaikki yhtäkkiä muuttuukin helpoksi ja vaivattomaksi. Lean kanssa ei todellakaan pääse helpolla, mutta onnistuttuaan tietää tehneensä jotakin oikein.

Lean ravi ja laukka on kovan työn tuloksena joustavaa ja miellyttävää, mutta helppo tie siihen fiilikseen ei takuulla ole.

Esteitä Lealla hypätään lähinnä mielenvirkistykseksi, sillä se pudottelee puomit kun ei viitsi nostella jalkojaan kunnolla. Lealla onkin sellainen tyypillinen kouluhevosen hyppytyyli, hieman kulmikas ja arvaamaton singahdus tai matala rimaa hipova lössähdys.

Maastossa Lea pälyilee kaikkea ja kaikkia. Yksin sen kanssa on ihan mahdotonta kuvitellakaan lähtevänsä rauhalliselle lenkille. Kaverinkin kanssa Lea on parhaimmallaankin pomppien etenevä stressipesäke.

Hieman yllättäen vieraissa paikoissa Oleander on kuin toinen hevonen. Se käyttäytyy kohtuullisen siivosti, joskin kerää kierroksia ja kiukkuilee ihan omaan tapaansa.

Suku